Patient information in finnish

Tukholmanläänissä tehdään parhaillaan tieteellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, voidaanko eteisvärinä eli flimmeri löytää seulontatutkimusen avulla 75-76 vuotiailta henkilöiltä, ja näin ennalta ehkäistä aivohalvauksen riskiä ja tarvittaessa aloittaa verenohennuslääkitys. Tutkimusen tarkoituksena on myös selvittää, millä laajuudella ne potilaat, joilla on jo todettu flimmeri, ovat saaneet verenohennuslääkitystä. Tämän vuoksi saat tämän tiedotteen ja siihen liittyvän kyselyn.

 

Miksi tällainen tutkimusprojekti tehdään?

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriö ja se yleistyy iän mukana. Eteisvärinässä sydän sykkii epäsäännöllisesti ja oireet vaihtelevat paljon. Joissakin tapauksissa se voi olla täysin oireeton ja sen vuoksi on tärkeää seulontatutkimuksen avulla yrittää löytää oireettomat flimmerit. Tulemme myös tutkimaan , voidaanko muilla menetelmillä kuin EKG:lla edesauttaa flimmerin havaitsemista.

Otamme verikokeen ja analysoimme aineen, jonka arvo nousee jos tutkittavalla on flimmeri tai hänen sydämensä on rasittunut. Verikokeen tuloksesta riippuu, minkälainen jatkotutkimus suoritetaan. Tutkimuksen aikana tulemme myös kokeilemaan joitakin kannettavia EKG-menetelmiä . Lopuksi haluamme selvittää, ovatko menetelmät kustannustehokkaita ja mitkä seikat vaikuttavat seulontatutkimukseen osallistumiseen.

Eteisvärinä lisää riskiä sairastua aivohalvaukseen (stroke), mikä johtuu verihyytymien syntymisestä sydämen eteisiin. Aivohalvauksen vaaraa voidaan vähentää 60-70% verenohennuslääkityksen avulla. Verenohennuslääkitys lisää hieman vaarallisen aivoverenvuodon vaaraa. Tutkimuksen on hyväksynyt Tukholman eettinen toimikunta ( regionala etikprövningsnämnden i Stockholm).

 

Mitä tutkimukseen osallistuminen edellyttää sinulta?

Jos haluat osallistua tutkimukseen, saat ensin vastata muutamaan kysymykseen, jotka koskettavat terveyttäsi. Mittaamme pulssin, otamme verikokeen ja EKG:n sekä niin kutsutun peukalo-EKG:n. Jos verikoetulokset ja EKG:t ovat normaalit, emme tee lisätutkimuksia.

Jos verikoetuloksesi ovat korkeat ja EKG normaali tarjoamme sinulle mahdollisuuden uuteen peukalo-EKG -mittaukseen. Saat kahden viikon ajaksi lainata pienen kannettavan ja helppokäyttöisen EKG-laitteen, jonka avulla yritämme löytää lyhyitä flimmeri- kohtauksia. Kaksi kertaa päivässä tallennat EKG:n laitteeseen asettamalla peukalot kahden elektrodin päälle 30 sekunnin ajaksi. Jos sinulla todetaan flimmeri, tarjoamme sinulle lääkärin vastaanoton ja mahdollisen verenohennuslääkityksen.

Jos verikoetulokset ovat kovin korkeat, saat mahdollisuuden myös sydämen ultraäänitutkimukseen riippumatta siitä, mitä EKG:ssa ilmeni.

Tulet myös olemaan osana pitkäaikaisseurantaa 5 vuoden ajan, jolloin sosiaalihallituksenrekisterin avulla tutkimme muun muassa aivohalvauspotilaiden sairastumista ja sitä, onko verenohennuslääkettä käytetty ennakkoehkäisyyn. Tämä seuranta ei vaadi sinulta mitään. Verikokeesi säilytetään tulevaisuutta varten, jotta voimme jatkossa tutkia uusia aineosia, joiden avulla on helpompi löytää flimmeri.

Jotta saisimme parempaa tietoa siitä, mitkä seikat vaikuttavat seulontatutkimukseen osallistumiseen, pyydämme sosiaaliekonomisia tietoja (koulutuksentaso, tulotaso, siviilisääty ja onko syntynyt Ruotsissa) kaikilta, jotka saavat tiedustelun. Yksittäisiä henkilöitä ei voi näistä tiedostoista tunnistaa. Jos et halua että me keräämme näitä tietoja, ota yhteys yhteyshenkilöömme.

Matkakorvausta ei makseta.

 

Mitä haittaa/ vaaraa tutkimuksesta on?

Sekä flimmeri että verenohennuslääkitys saattavat aiheuttaa joitakin haittavaikutuksia. Lääkityksen antama hyöty on kuitenkin useimmissa tapauksissa paljon suurempi kuin se vaara, jonka lääkitys voi aiheuttaa. Sosiaalihallituksen (socialstyrelsen) viimeisissä kansallisen sydänsairaanhoidon suosituksissa kehotetaan käyttämään veronohennuslääkitystä.

Tutkimusmenetelmämme eivät oman arviomme mukaan aiheuta mitään vaaraa.

 

Mitä hyötyä sinulle on tutkimuksesta?

Osallistumisesi antaa mahdollisuuden löytää ja hoitaa vaarallinen rytmihäiriö, joka lisää huomattavasti aivohalvauksen vaaraa. Lisäksi tutkimus antaa tutkijoille tärkeää tietoa, josta on hyötyä myös tulevaisuudessa.

 

Kuinka keräämme henkilötietoja ja huolehdimme tietosuojasta?

Tiedot tallennetaan tietojärjestelmään. Tallennettavat tiedot ovat nimi, henkilötunnus, osoitetiedot ja riskitekijät, jotka vaikuttavat veritulpan muodostumiseen sekä peukalo-EKG ja diagnoosi. Kun suostut tutkimukseen, suostut myös siihen, että tietosi tallennetaan ja käsitellään tietojärjestelmässä ja että voimme tarvittaessa tilata aikaisempia terveystietojasi. Näitä tietoja saa käsitellä ainoastaan tutkimukseen osallistuva henkilökunta. Tietoja ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Sinulla on henkilötietolain (pesonuppgiftslagen PuL) 26 §:n nojalla oikeus saada tietoa sinua koskevista merkinnöistä tietosuojavaltuutettu (personuppgiftsombudet) Sissi Myllyniemeltä osoitteesta Kansli- och Miljöavdelningen, Norrbacka S3:01, Solna, 17176 Stockholm.

 

Onko tutkimukseen osallistuminen vapaaehtoista?

Osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Sinulla on oikeus keskeyttää osallistumisesi milloin tahansa eikä sinun tarvitse kertoa syytä. Keskeytys ei myöskään vaikuta jatkohoitoosi. Tutkimukseen osallistumisen jälkeen mahdollinen lääkitys kuuluu tavanomaisen lääkekorvauksen piiriin.

 

Yhteyshenkilöt

Jos haluat lisätietoa tutkimuksesta, potilaan oikeuksistasi tai sinulla on ongelmia tutkimuksen aikana voit ottaa yhteyttä:

Tutkimussairaanhoitajat KTA Prim    08-517 782 02

 

Tutkimuksesta vastaava lääkäri:

Mårten Rosenqvist, ylilääkäri, professori

Sähköposti: marten.rosenqvist@ds.se

KTA Prim

Sabbatsbergs sjukhus

Dalagatan 9

113 61 Stockholm